Kulta-aika lapsuuden

"Äidin sydämessä on kultainen arkku

jossa on elämän helmet säilössä.

Äiti arkkua usein avaa, 

ja muistojen helmiä katselee salaa.

Helmistä yksi on kirkkain ja suurin,

se on äidille kaikkein rakkain, kuulin.

Pinnassa säihkyvä timanttien raita,

siinä on lapsosen vauva-aika.

Hymyt, naurut, kuolapusut, iholla samettinen nukka.

Vauvantuoksu, untuvatukka,

jalassa vaaleanpunainen sukka.

Ne kaikki äidin arkussa ovat helminä iäksi tallessa."

♥

Voi kun vielä vuosienkin päästä saisin muistaa kaikki nämä ihanat päivät tuon pienen rakkaan kanssa. Tahdon muistaa jokaisen pienimmänkin hymyn, naurun, ilon ja itkun. Jokainen hetki tuon tytön kanssa on niin rakas ja kultaakin kalliimpi. Monta rakasta muistoa oon saanut jo talteen,  ja niin monenmonta on varmasti vielä edessä. Kumpa voisin säilöä mun sydämessä niistä jokaisen. Näitä ajatuksia oon paljon pyöritellyt päässä, ja miettinyt kuinka saisin mahdollisimman paljon talteen, kaikkea kun varmasti on mahdotonta muistaa. 

Ensimmäisenä mua rupes ärsyttämään Elean vauvakirja. Meillä on ollut täytettävänä Muumilaakson vauvakirja, joka mun mielestä loppuu aivan kesken. Vauva-ajan juttuja sinne on saanut kyllä kirjotella, tosin omia muistiinpanoja ja kohtia oon kirjoitellut sivujen ylä- ja alareunoihin kun läheskään kaikelle ei ole ollut omaa paikkaa. 

Lähdin sitten kiertelemään kirjakauppoja (myös verkkokauppoja) enkä edelleenkään löytänyt mitään mieleistä jonne saisi mahdollisimman paljon kirjoitella. Aloin sitten tekemään ihan uutta vauvakirjaa, mun omin pikku kätösin. Todella epävarma olin ajatuksesta aluksi, sillä en koskaan oo ollut mikään askartelijatyyppi, tai ainakaan hyvä siinä. Onneks löysin just mieleisen kovakantisen "vihon", ja tulostinkin löytyy kotoa joten päätin kokeilla kuitenkin, onneks. Paljon oon ottanut mallia muista vauvakirjoista, ja lisäilly sekaan sitten niitä juttuja, mitä jäi puuttumaan. Kirja on vielä kesken, mutta oon nyt jo älyttömän tyytyväinen! Se on just sellanen mitä halusin, enkä malta odottaa että pääsen jouluvauvastakin tämmöstä tekemään! ♥

Vauvamuistoille oon myös varannut oman laatikon, johon oon alusta asti kerännyt kaikkia pieniä muistoja matkan varrelta. 
Onko teillä jotain säilössä? Mitä? 

Aluksi mietein paljon, että pitääkö Elea tätä kaikkea vähän turhana krääsänä vaan sitten isompana? Ite olin nimittäin aikaisemmin sitä mieltä, että jos äiti olis mulle tuollaisen laatikon jossain vaiheessa antanut säilöttäväksi, niin se ois ollut vaan yks turha laatikko mun varastossa. Vihaan kaiken ylimääräisen keräilyä ja säilömistä. Olishan kiva ne tavarat käydä kerran tai kahdesti läpi, mutta mitä sen jälkeen? 

Nyt isän kuoleman jälkeen mun ajatukset muuttui tästäkin. Ainut asia iskän kämpästä mikä oli mulle oikeesti arvokas, oli juuri laatikko, josta löytyi isäinpäiväkortit, piirrokset ja paljon muita rakkaita muistoja. Ehkä siis munkin lapset osaa ainakin jossain vaiheessa näitä muistoja arvostaa. Ja jos ei kukaan muu, niin ainakin minä oon useasti aukomassa tuota pientä vaaleanpunaista laatikkoa, ja käymässä läpi niitä pieniä mutta niin rakkaita "helmiä" jotka palauttaa aina mieleen ne tärkeät ja rakkaat hetket Elean vauva-ajalta. Paljon tulee vielä säilöttävää, ja hyvällä mielellä aion tuonne muistolaatikkoon myös tavaraa kerätä. Tueksi niille rakkaimmille muistoille, joita ei saa säilöön kuin sydämeen.

"Ne kaikki äidin arkussa ovat helminä iäksi tallessa."

Helmiksi sydämeen säilön jokaisen halin, pusun ja hyvän hetken.♥